Nyt on mun aika rentoutua! 

Viikonloppu (taas) ohi, ja kohta kirmaan moikkaamaan tuttuja pääsiäisen ja pitkien vapaiden kunniaksi. Kyllä sai töissä kuunnella muna-aiheisia vitsejä riittämiin.. hekoheko.

Perjantaina kuvauksissa hytisin ulkona pari tuntia mekossa ja olin ihan varma että keuhkoputkentulehdus kolkuttaa ovella. Onneksi ei. Kiitos taas jälleen kerran vihreän teen. Ihana että huomenna saa nukkua piiitkääään. 

Minulta kyseltiin ruoka-aiheisia postauksia, ja ne ovat tulossa pian. Ajattelin laittaa viikon menüüt yhteen tekstiin jotta kokonaiskuvasta saadaan selkeämpi. Tässä rajoitetussa ajassa voin kuitenkin perehtyä tarkemmin yhteen minulle tärkeään luonnontuotteeseen.

Case kookosöljy

Kookosöljyllä on pitkään ollut huono maine niin Suomessakin kuin muualla maailmassa. Sisältäähän se pääasiassa kovia rasvoja. Itse kuitenkin olen viimaeikoina pyrkinyt syömään mahdollisimman tuoretta, luonnonmukaista ruokaa ja eritoten välttämään kaikkea yliprosessoitua (tässä kohtaa teen poikkeuksen So-Low-carb:n proteiinipatukoiden kanssa. Ne ovat niin hyviä ja käteviä välipaloja. Anyways.. ). Rasvojen ja öljyjen kohdalla, niinkuin kaikkien ruoka-aineiden, on pääpaino sanalla kohtuus. Tottakai suolesi menevät tukkoon ja painoa kertyy mikäli syöt/käytät jotain liikaa. 

Kookosöljyä käytän niin ruuanlaitossa kuin kauneudenhoidossakin. 

Kookosöljy on ruuanlaitossa ihan mieletön. Se säilyy kauan ja  kuumuudensietokyky on loistava. Se ei härskiinny helposti, ja paistaessa se antaa kasviksille ja lihoille todella hyvän maun. Ihana saada ripaus eksotiikkaa normaaliin arkiruokaan. Lisäksi lisään sitä joka aamu teelusikallisen mustikkasmoothieeseeni (aiheesta myöhemmin lisää). 

Kauneudenhoidossa kookosöljy on todella monipuolinen. Sillä voisin melkeinpä korvata suurimman osan käyttämistäni aineista. 

HIUKSET

 

Noin kerran viikossa ennen nukkumaanmenoa levitän kookosöljyä hiuksiin, peitän huivilla tai pipolla, ja annan vaikuttaa yön yli. Aamuisen tukanpesun jälkeen hiukset tuntuvat ihanan pehmeiltä, ravituilta ja kiiltäviltä. Lisäksi saatan joskus suihkun jälkeen lisätä sitä hieman latvoihin. Mikäli käytät kookosöljyä pesun jälkeen, kannattaa muistaa, että öljynä se saattaa tehdä hiuksistasi helposti rasvaisen näköiset. Varovaisuutta. On sanottu, että kookosöljy ravitseee superhyvin päänahkaa ja kasvavaa hiusta, ja näinollen saa hiukset vahvemmiksi. Aasiassa tuotetta käytetään paljon hiustenhoitoon, ja onhan sielläpäin maailmaa naisilla ihan upean kiiltävät ja hyväkuntoiset hiukset. Jälleen kerran, mielummin koitan saada hiukseni parempaan kuntoon jollain luonnonmuikaisella tuotteella. Riskitekijöitä ei ainakaan hirveästi voi olla!

KASVOT/VARTALO

Korvaan nykyään meikinpoistoaineen, deodorantin, kasvorasvan ja vartalovoiteen melkein kokonaan kookosöljyllä. Minulla on muutenkin tavallista ongelmallisempaa löytää ihonhoitooni sopivia tuotteita koska kärsin hajusteallergiasta. Jännitti aluksi levittää kookosöljyä iholle, mutta lopputulos oli positiivistakin positiivisempi. Ihoni voi entistä paremmin ja vaikuttaa kimmoisemmalta.. Ehkä jopa nuoremmaltakin (ainakin toivon, ehkä se optimistisuuskin on yksi syy asiaan;) Muutos oli helppo huomata näin talvella. Ennen ihoni on ollut todella kuiva, ja reagoinut todella helposti lämpötilanvaihteluihin ihottumalla ja pienillä näpyillä. Arvatkaa vaan kärsinkö enää. No en. olen myös lukenut jostain, että kookosöljyä suosiotellaan psoriasiksesta tai atooppisesta ihosta kärsiville. Pitkän käytön seurauksena ollaan huomattu parantavia lopputuloksia. Saa nähdä mitä kesä tuo tullessaan. Öljyn käyttö kuitenkin saattaa tuoda helposti mukanaan vaikka finnejä.

Suosittelen lukemaan aiheesta lisää itsenäisesti. Hyviä artikkeleita niin puolesta kuin vastaankin löytyy netin syövereistä tuhansia. Itselläni on kuitenkin ollut todella hyviä tuloksia kookosöljystä niin ruuanlaitossa kuin kauheudenhoidossakin. En vaihtaisi tuotetta enää poiskaan, niin koukussa siihen olen. 

Koitan tässä pohtia menisikö nukkumaan lainkaan ennenkuin lähden kuskaamaan porukoita linkkariasemalle Budabestin -matkaa varten (kumpa voisinkin lähteä mukaan). Unirytmi on viikonlopun työ-öiden jäljiltä muutenkin hukassa, ja iltakuntoiluiden energia virtaa mussa vieläkin. Edes venyttely ei näytä purevan. Aamulla onkin ihana lähteä silmät painuksissa opettamaan, ja sen jälkeen omalle venäjäntunnille, ja sen jälkeen salille. Kahviakahvia taas x100.

En ole koskaan halunnut lukeutua niihin ihmisiin jotka tarvitsevat pannullisen kahvia herätäkseen aamulla. Enkä aiokaan, sillä pannukahvia en ala juomaan. Se on liian helppoa -juoda kahvia kotona (eikä sen makukaan ole mitenkään erityisen hyvä). Päiväsaikaan latte kylläkin maistuu kun tunnen itseni väsyneeksi, ja illalla saavuttuani yön yli kestävään työvuoroon menen tekemään ensitöikseni itselleni laten... Ja se on pelottavan hyvää.

Olen vihreän teen vankkumaton kannattaja, ja voin melkein taata, että olen pysynyt terveempänä sen ansiosta. Pari kuppia päivässä, aamulla aamupalan yhteydesssä ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Uskon melkein kaikkeen mikä tulee Aasiasta. Ihmiset ovat niin terveitä, positiivisia ja pitkäikäisiä. Pakkohan sille jokin selitys on olla, ainakin se vihreä tee!.. ja kookosöljy..ja kiinalainen horoskooppi. Itse olen käärme (niin hyvässä kuin pahassakin) ja käärmeen vuosi on alkanut. Odotettavissa on siis kaikkea ihan mieletöntä ja mullistavaa. Ainakin toivottavasti. Tilasin itselleni käärmerannekorun maksimoimaan vuoden onnet. Olen kai vähän hurahtanut sittenkin. Kaikkeen kannattaa uskoa mikä tekee sinut onnellisemmaksi. Käärmekoru ainakin!

 

"Being happy doesn't mean that everything is perfect. It means that you've decided to look beyond the imperfections"

Shhmiau.

Mitä! Viikonloppu on taas ohi. 

Jalat eivät vetreytyneet, vaan ovat vieläkin kuin puupökkelöt. Lauantaina koitin salilla tehdä lähinnä aerobista ja keskivartalotreeniä mutta ei niin ei. 

..ja silti töihin lähdettäessä hymyilytti!

 Törmäsin lauantaina Facebokissa ja Ilta-Sanomien sivuilla samankaltaisiin uutisiin.

 "A Dept store Sweden introduced these normal-size mannequins. Instead of size 00, these gals are a size 12 and 16. Some are saying they "condone obesity." Pfft, the average woman is a size 14. "LIKE" and "SHARE" this picture if you think mannequins should look like this in store. "

  

 "Vasemmalla yleisin käytössä oleva mallinukke, jonka pituus on 180 senttimetriä ja koko 36 (Sooni Oy). Oikealla on Tyyli.comin kokoon 40 ja pituuteen 166 sovellettu kuva samasta nukesta (Suomen naisvartalomalli)."

Mitä mieltä olette nukeista? 

Itse mielummin tutkiskelen vaatteita alkuperäisen, laihan mallinuken päältä. 0 (36)-koko on helppo selittää -suunnitellut vaatteet istuvat ja sopivat paremmin. Simple. Ja vaikka olisitkin samaa kokoa nukkejen kanssa, vaatteet eivät siltikään pakosti istuisi -voithan olla täysin erilainen mittasuhteiltasi ja vartalotyypiltäsi. Hyväksyvätkö naiset itsensä helpommin jos kauppojen mannekiinit olisivat isompaa kokoa? Näkevätkö naiset laihat mannekiinit jonkinlaisena uhkana tai lannistajana?  Mielestäni ylemmän kuvan koko 16 ei ole normaalissa painoluokassa. Kyseessä on nimeomaan hyväksytty ylipainoisuus koska ihmisten vyötärönympärys on kasvanut käsittämättömiä määriä viimeisen 20 vuoden aikana.

Miuskis. 

Superhyvää aamupäivää ja mua jännittää!

Tänään nähdään koetanssimielessä edustaja ja mun jalat on vielä tähänkin aikaan aivan juntturassa. Ajattelin eilen salille mennessäni että teen todellatodella kevyen treenin että olen h-hetkenä vetrein mahdollinen. Se jäi nähtävästi idean tasolle. Miksi, oi miksi en malttanut. Muutenkin selkä on reistaillut piktin syksyä. Urheilija ei tervettä päivää nää, clishé.

Ei kai tässä auta muu kuin lämmitellä ja venytellä huolellisesti vielä kerran. 

 Eilen näin ystävää paikallisessa kuppilassa  treenien jälkeen. No en kai ollut tajunnut että Ässillä on peli ja kaikki kokoontuvat katsomaan sitä kyseiseen paikkaan. No, höpöttelimme niitänäitä samalla kun kendofanit huutavat taustalla. Paikalle oli onneksi eksynyt muitakin naispuolisia henkilöitä. Naisia jotka kantoivat kädessään kalja- ja lonkerostobeja. Ne eivät vain sovi naisen käteen. Ei ei ei. 

Yöksi töihin! Lisää naisia oluttuoppien kanssa. Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille. 

Rakastakaa itseänne <3

 

Miuskis.

Eilen oli superhyperkiireinen päivä. Aamupäivä meni tietokoneella päivystäessä,seuraavana kauppaa, mummon luona vierailua, vänäjäntuntia, salia.. Illalla lähdin ystäväni kanssa sosialisoitumaan ja pitämään hauskaa. Ja vihdoinkin nauttimaan lasin viiniä, Misiones de Rengo silver (en ole Tallinnan reissuni jälkeen nauttinut pisaraakaan alkoholia, sillä luulin ruokamyrkytyksen olleen ensin kammottava krapula).

Muutenkaan en ole viimeisen kuluneen vuoden aikana juonut hirveästi alkoholia -ja hyvä niin! Tallinnassa asuessani viinalla tuli läträttyä aivan liikaa, ja sen kyllä huomasi. Henkisesti, ja ennenkaikkea ulkoisesti. 

Oli loistava ilta. Ja ei, siihen ei vaadita alkoholia että on hauskaa. Kun olen ollut ulkona selvinpäin, olen huomannut, että muut suhtautuvat "vesilinjaani"  varautuneesti ja skeptisesti. Muut jaksavat tehdä asiasta numeron vaikka se on mitätön asia itselleni, eikä haittaa menoani yhtään -päinvastoin. Miksi ihmiset kuvittelevat että en voi olla hauskaa ja ratkiriemukasta seuraa vaikka en ole kolmen promillen humalassa? Tuntemattomat päivittelevät että mitä teen baarissa selvinpäin, ja pahin kommentti minkä kuulin eilen: "Mitä te tytöt haette täältä jos kerran olette selvinpäin?" -Anteeksi herra (kysymyksen esittäjä siis noin viisissäkymmenissä oleva), en todellakaan ole tullut hakemaan mitään, kunhan tulin julkiselle paikalle sosialisoitumaan ja viettämään iltaa. Sitähän ihmiet tekevät?

 

Ainiin. Otanpas takaisin. Olemme Suomessa. On normaalia tulla yökerhoon vasta sen jälkeen kun olet kaatanut laatikollisen keskiolutta tai lonkeroa kurkusta alas. On normaalia hillua baarissa tuoppi kädessä, karjua, kompuroida, kosketella sopimattomasti vastakkaisen sukupuolen edustajia ja lopulta sammua pöydälle. On täysin normaalia ottaa skabaa siitä kuka pystyy juomaan eniten ja ylpeillään seuraavana päivänä kaamealla krapulalla, ja eritoten sillä saaliilla, mikä jostain kumman syystä päätyi mukaan narikkajonosta.

No onhan se cool... ja ennenkaikkea normaalia!

 

 

 

 

Jos olet tyytyväinen itseesi ja pidät itsestäsi, tuskin tarvitset sitä laatikollista lonkeroa tutustuaksesi uusiin ihmisiin ja pitääksesi hauskaa omien kaveriesi ja muiden kanssa.

 

 

 Miu.

Vvvvvihdoin kotona.

Kelly Kurtén oli kyllä huippumeikkaaja! En mitenkään tohtisi pestä kasvojani. Säilyisiköhän nää fresheinä huomiseen. Not.

 
Huomenna tarvitsee käydä ostamassa uusi sivellinsarja ja kulmille väri. Nyt loppui toi kulmakynällä taiteilu!

Nyt nukkumaan.

Meow.

Onpas ollut naispainotteista tekstiä viimeaikoina!

Voisin jatkaa samalla teemalla iäisyyden. Voisin myös laittaa Suomessa asuville naisille pakolliseksi ns. "mannekiinikurssin" jossa opiskellaan miten kävellään ryhdikkäästi, miten puhutaan ja miten muutenkin käyttäydytään. Aika tiukkaa settiä mutta oi niin hyödyllistä hihi.

Itselläni on ihan hurjan kiireinen viikonloppu. Perjantai- ja lauantai yöt menee töissä omalla tahollani, lauantaina, eli tänään tytöt on esiintymässä ja sunnuntaina on päivällä kuvaukset Scandicilla. Vielä pitäisi viimeistellä esittely- ja mainostekstejä sekä harrastaa vähän kuvanmuokkauksen saloja. Pitäisi kohta survoutua itse suihkuun ja sen jälkeen mennä meikkaamaan tyttöjä. Tänään olisi ollut jopa mahdollisuus nukkua puoleenpäivään mutta tohon kauniiseen aurongonpaisteeseen aukesi silmät väkisinkin ja nyt vedän täällä sumussa puolitehoisena. Lisäksi koitan ristiä sormeni ettei huomiseksi ilmaannu kasvoihin mitään superihanaa finniä tai muitakaan ällötyksiä. Kahviakahviakahvia.

Miksei Suomessa myydä Strawberry Fantaa? Sen harvan kerran kun limpparia juon haluan tota. Absolut fav.

Purr.

 

Juttelin töissä ystäväni kanssa ammateista. Ystäväni on todella kaunis ja opiskelee alaa joka liittyy kauneuteen ja ulkonäköön. Hän kertoi minulle kuinka tyhmäksi, suoraansanoen bimboksi, tunsi itsensä kun oppitunnilla he olivat huiskutelleet opiskelijoiden kesken toistensa kasvoille meikkejä samalla kun kauppatieteiden opiskelijat raahautuivat uupuneen näköisinä omilta luennoiltaan. Hän tunsi että kauppatieteilijät olivat tehneet koko päivän jotain järkevää, kun taas kauneudenhoitoon liittyvillä asioilla ei saa aikaan mitään yhteiskunnallisesti merkittävää. Hän tunsi olevansa yhteiskunnalle kelvoton, turha.

Alkoi mietityttämään. Miksi joitakin ammatteja pidetään (varsinkin Suomessa) toisia "järkevämpinä" tai "vakuuttavimpina" kuin toisia? Eikö kyse ole loppujenlopuksi omasta onnellisuudesta ja siitä mikä ala on itselle se oikea? Itse olen ainakin kauneudenhoitoalan vankkumaton kannattaja (vaikka en itse alaa opiskelekaan)  ja tuntuu että se on Suomessa täysin aliarvioitu. Kauneus on suorassa yhteydessä hyvinvointiin ja siihen minkälaisiksi naiset itsensä kokevat ja miten he näkevät itsensä. Itsetunto, itsevarmuus ja omakuva.

Ihan sama mihin poistumme Suomen rajojen sisästä (omat kokemukseni vievät itään, joten perustan kirjoitukseni sille) on "hyvinvointiammattien" suosio ihan toisenlainen.  Ne ovat arvostettuja ammatteja koska niiden nähdään tekevän ihminen onnellisemmaksi ja tyytyväisemmäksi itseensä. Idän kaunokaiset käyttävät vuositasolla paljon enemän rahaa omaan ulkonäköönsä (huom. palkkataso huomattavasti alempi suomalaisiin verrattuna) ja mielestäni he vaikuttavat paljon itsevarmemmilta ja sädehtivät. He ovat ymmärtäneen ulkoisen olemuksen vaikutuksen onnellisuuteen ja henkiseen hyvinvointiin. Ja mikä tärkeintä, he ovat ylpeitä itsestään, ja se välittyy ulkopuolisillekin. 

"Happy girls are the prettiest" - Hepburn

Naiseus part 2

Toissaviikonloppuna kursseilla ollessani kuulin ehkä yhden mieleenpainuvimmista lausahduksista ikinä: 

" You'll never get a second chance to make the first impression ". 

Tästä syntyi uusi mantrani. 

Ihmiset eivät ymmärrä vaatteiden ja ulkomuodon merkitystä. Ei ole sama, käveletkö kadulla likaisissa kollareissa ja crocseissa, vaiko siistin ja huolitellun näköisenä. Kumpaan ihmiseen sinä haluaisit todennäköisemmin tutustua tai kumpaan luottaisit? Elämä on jatkuvaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Ikinä et tiedä keneen törmäät tai missä tulet tapaamaan mahdollisesti tulevaisuuteesi liittyen tärkeitä ihmisiä. Voit tavata joka lauantai ruokakaupassa tulevaan pomoosi tai nähdä matkalla keilahalliin tulevan tärkeimmän asiakkaasi.

Toinen asia. Seksikkyys. Mitä se on? Henkilökohtaisesti minulle se tarkoittaa vihjailevuutta ja mystisyyttä. Yöelämään lähdettäessä ihmiset yleensä yrittävät tuoda parhaat puolensa esiin ja näyttää vähän seksikkäämmiltä kuin päivänvalossa. Silloin on tarkoitus tutustua uusiin ihmisiin ja hakea elämyksiä. Naisilla menee hienonhieno raja seksikkyyden ja halvan välillä, ja se raja on kohtalokasta rikkoa. En tiedä mistä buumi on saanut alkunsa, mutta kaiken paljastaminen on mielestäni mautonta. Ja naiset, edes miehet eivät pidä sitä viehättävänä. Kaikki ei saa olla tarjolla, silloin ei jää mitään mielikuvituksen varaan. Ei lahjojakaan turhaan paketoida. Riippuu tietysti mitä olet hakemassa mutta voin taata että mahdollinen unelma-aviomiehesi / ihastuksesi ei katso sinuun toista kertaa jos oksennat baarin lattialle tissit paljaina ja pikkuhousut vilkkuen. Sinua tuskin otetaan sen jälkeen vakavasti.

Joissakin onnekkaissa yksilöissä on sisäistä seksikkyyttä joka huokuu ulospäin. Olette varmaan joskus tavanneet kyseisiä lucky bastardeja. Kyseessä on itsevarmuus. Itsevarmuus jonka ihminen saa kun on tyytyväinen itseensä, sinut itsensä kanssa. Minä ainakin olen tyytyväisempi itseeni kun pukeudun hyvin ja tunnen oloni jumalaiseksi. Myös naiset jotka ovat itsevarmoja ja tyytyväisiä itseensä, eivät lankea kateellisuuteen tai muiden ihmisen paheksumiseen. Silloin on helpompi nähdä ihmiset positiivisesti. Et nää enää upean blondin omiasi suurempia rintoja vaan näetkin hänen superihanan  huulipunansa ja kehut sitä. Kaikille hyvä mieli.

Usein kuulee sanottavan " ei mua kiinnosta mitä muut musta aattelee, kaverit ja perhe tietää kuka oikeasti olen". Hyvä että tietää. Tuolla ei kuitenkaan pitälle tässä maailmassa pötkitä, sillä suurimmalle osalle meistä perhe ja kaverit ei tarjoa työpaikkaa, asuntoa, myönnä asuntovelkoja, tutustuta tulevalle aviomiehelle tai vie kädestä pitäen uusien tärkeiden kontaktien luo. Nämä asiat meistä suurin osa joutuu tekemään itse, ja kaikki on paljonpaljon helpompaa kun annat itsestäsi ulkomuotosi kautta parhaan mahdollisen kuvan. Et koskaan saa toista mahdollisuutta ensivaikutelmaan. Pukeudu ja käyttäydy kuin olisit aina edustamassa itseäsi, sitä parasta mahdollista. 

Ps. Tulin juuri ripsihuollosta ja oloni on kertakaikkiaan loistava. 

Kiskis.

Naiseus ja Naisellisuus

..kulkevat mielestäni käsi kädessä. 

Monille, ainakin täällä Suomessa, on varmasti tuttua toitotus "on parempi olla viisas kuin kaunis/naisellinen/keskittyä ulkonäköön". Meille uskotellaan että naisellisuus tarkoittaa heikkoa. Jos pidämme itsestämme huolta (keskimääräistä enemmän...mitä se sitten tarkoittaakin) olemme automaattisesti kyvyttömämpiä vaativampiin tehtäviin. Jos erotumme harmaasta katukuvasta olemme huomionhakuisia. Miksi ihmeessä naiset eivät saisi kantaa itseään ylpeästi ja eritoten olla ylpeitä naiseudestaan? Pärjätäksemme tässä "miesten johtamassa maailmassa" meidän tulisi häivyttää naiselliset ominaisuutemme ja näyttää olevamme itsenäisiä, kovia ja vahvoja.

En tarkoita että naiset eivät voisi olla viisaita, itsenäisiä ja vahvoja johtajatyyppejä. Päinvastoin. Lähinnä kummaksun miksi emme voi tehdä sitä koreina, pinkin kynsilakan sävyttäminä? Harva suomalainen nainen (lukuunottamatta Airistoa, Samulinia, Paakkasta..) hyvässä asemassa on ollut piilottelematta naisellisia puoliaan ja ulkonäköään. Ulkonäköä pidetään menestyksen esteenä. Mitä hajuttomampi ja mauttomampi, sen parempi.

Mieti. Istut yrityksesi asiakastapaamisessa ja paikalle saapuu upea blondi, joka on pukeutunut värikkäästi ja supernaisellisesti. Hän saa paljon huomiota osakseen ja hymyilee itsevarmasti. Mitä ajattelet hänestä? Oletko kenties kateellinen? Ajatteletko että hän panostaa ulkonäköönsä kompensoidakseen älyllisen vajaavaisuutensa? Hän on varmasti päässyt suhteellisen korkeaan asemaansa vähintäänkin kyseenalaisin keinoin? Hänellä on varmasti todella alhainen moraali koska pynttäytyy "liikaa"? Suomalaiset on iskostettu olemaan nöyriä, näkymättömiä, kateellisia ja tyytymään keskinkertaiseen, ellei vähään. Jos olemme, kiitos luojan, syntyneet keskivertoa paremman näköisiksi, se on joltain muulta osa-alueelta pois. Jos synnymmekin harvinaisen älykkäiksi, on meidän oltava panostamatta ulkonäköön ettei uskottavuutemme kärsisi. 

Surullista. Mun henkilökohtaisessa ideaalimaailmassa naiset saisivat olla rohkeita ja tuoda naisellisuuttaan esille. Pukeutua naisellisen arvokkaasti ja eritoten nauttia naiseudestaan (ja tietysti sen asettamista eduista;). Kuka tahansa meidät sitten loikin, tai miten päädyimmekin tähän maailmaan, ei meistä turhaan tehty sitä kauniimpaa osapuolta. Eläinten maailmassa urokset ovat koreampi osapuoli ja käyttävät sitä hyväkseen ja ovat siitä ylpeitä. Miksemme siis mekin?

" I would like to be known as a

intelligent woman,

a gorgeous woman,

a loving woman,

a woman who teaches by being. "   

To be continued..

Miau.

Fur Lovers United

Nyt se sitten tapahtuu. Asia josta vannoin etten tule kirjoittamaan ikinä julkisesti. Nyt herkkähipiäisimmät  lukijat, sulkekaa silmänne ja ristikää sormenne: Minä olen Ida ja rakastan turkiksia!

Viimepäivinä facebookin sivut on täyttyneet joka alkutalviseen tapaan turkistenvastaisista mainoksista ja kampanjoista. Viimeisin, joka sai mut kimpaantumaan oli kampanja "sorry madam but you forgot the rest of your fur coat". Aloin ehkä turhan pontevasti provosoimaan eläinsuojelijakavereitani liittymällä yhteisöön real women wear fur ja kävin tykkäilemässä parista sivun kuvasta. Älkää käsittäkö väärin, eläinsuojelussa ei todellakaan ole mitään vikaa -päinvastoin. Itse rakastan eläimiä ja eritoten kissoja sekä kaikkia muita pieniä karvaisia otuksia. Oon koko päivän ihmetellyt miksi tää asia sai mut kiehumaan nollasta sataan alta aikayksikön koska ei ole todellakaan mun tapaista alkaa nostattamaan haloota julkisilla forumeilla.

On valitettavaa että eläin tapetaan sen hienon turkin takia. Mutta on myös huomioitava että yhtälailla eläimiä tapetaan niiden lihan takia jota me ihmiset syömme (itseasiassa mä olen lopettanut punaisen lihan syömisen yli 8v sitten mutta en niinkään ensisijaisesti eettisistä syistä). Huvittavinta tässä facebook hälinässä oli se, että ihmiset jotka söivät kaikenmaailman eri lihoja, lähettelivät anti-fur sloganeita kuvineen muiden luettavaksi. Huomioitavaa on myös se että nahkasaappaat ja nakavyöt on myös tuotettu eläimistä, joten en käsitä miksi pelkästään turkiksesta tehdään moinen haloo. Ja kuten kaikki varmasti tietävät: nahkasaappaat ja -vyöt kestävät huomattavasti pidempään ja näyttävät paremmilta kauemmin kuin vastaavasti tekonahasta valmistetut kilpasisarensa. Ihmiset ovat tappaneet eläimiä tuhansia vuosia selvitytäkseen. Eläimet tappavat toisiaan selviytyäkseen. Näin se tulee aina olemaan.

Oletteko pitäneet turkista yllänne? Oletteko miettineet miksi ihmiset esimerkiksi Siperiassa verhoutuvat turkikseen? Turkis on lämmin ja se ei silti ole hiostava. Itse huomasin viime talvena Venäjällä että turkis olisi tullut todellakin tarpeeseen. Hyytävän kylmä talvi höystettynä pistävän kylmällä tuulella tekee taikojaan. En yhtään ihmettele miksi joka toisella vastaantulevalla venäläisellä daamilla on yllään turkis, nimenomaan aito sellainen. Turkis on hyvä satsaus koska se on pitkäkestoinen. Se kulkee sukupolvelta toiselle ja näinollen sitä voi myös sanoa ekologisemmaksi kuin monia muita vaatekappaleita. Turkis lisäksi kestää kaikenmaailman sääolot, se ei mene pilalle. Tekoturkis taas ei maadu koskaan ja se sisältää luonnolle haitallista öljyä. Suomessa todella monella vanhemman sukupolven ihmisellä on tai on ollut turkis. Ennen asiasta ei valitettu koska ihmisillä oli tärkeämpiäkin asioita mietittävänään. Nykyaikanakin mielestäni huomion voisi mielummin suunnata lapsityövoimaan, ihmiskauppaan ja moneenmoneen muuhun paljon vakavampaan asiaan.

Taloudellisesti ajateltuna turkis on arvokasta Suomelle. Suomalainen turkis ja nahka mielletään hyvälaatuiseksi ja siksi se on haluttua tavaraa ulkomailla. 80-luvulla Suomessa tuotettiin 80% maailman ketunnahoista. Nykypäivänä luku on supistunut, mutta silti esimerkiksi vuonna 2006 Suomi sai turkis-, ja nahkamyynnistä 194 miljoona euroa. Turkistarhaus on keskitynyt Suomessa harvaanasuttuihin osiin, joten turkisrahat ovat näille seuduille tärkeitä tulonlähteitä. 

Turkis yksinkertaisesti näyttää hyvältä, ja se tulee aina olemaan muodissa. Ainakin mulla henkilökohtaisesti. Turkis antaa arvokkaan loppusilauksen esimerkiksi juhlavaatetukseen, ja turkista on vaikea saada näyttämään huonolta. Olen huomannut miten moni nainen juhliin lähtiessään vetää päällensä jonkun kulahtaneen ja nuhjuisen tavallisen takin ja näinollen saa asunsa näyttämään mitättömältä ja arvottomalta. Jos kerran ollaan lähdössä juhliin niin lähdetään sinne sitten tiptop viimisen päälle, eikö?

Huomasin juuri että nettiin on tehty listauksia julkkiksista jotka käyttävät turkiksia jotta heitä voidaan tarpeen tullen boikotoida ja osoitella syyttävällä sormella. On surullista että ihmisä leimataan sen mukaan mitä he pistävät päälleen. Se ei tee ihmisestä mielestäni yhtään sen huonompaa tai parempaa. Toivon myös että ihmiset jotka kiihkoilevat turkiksia vastaan muistavat, että suurimmat vaateketjut tuottavat rättinsä halpatyövoimalla, ja mikä pahempaa: lapsityövoimalla. Tuntuu että kaikessa, oli kyse sitten vaate- tai ruokateollisuudesta, käyttäydytään moraalittomasti ja epäeettisesti ekologisuudesta puhumattakaan. Mikä tässä maailmassa on enää hyvin? Mielestäni turkisten käyttäminen on yksi pienimmistä huolenaiheista. 

 "In a meat-eating world, wearing leather for shoes and even clothes, the discussion of fur is childish" - Karl Lagerfeld

Aamen.


Miau.